Vihdoin tositoimiin! 🙌🏻

Tällä viikolla pääsin vihdoin itse asiaan. Tein viime viikolla taustatyötä googlailemalla ja katselemalla kiinnostavia videoita. Luin myös aika monta artikkelia, joiden avulla koostin ekan kirjaani käsittelevän kirjallisuuslistan. Maanantaina sitten lähdin metsästämään näitä teoksia Riihimäen kaupunginkirjastoon (joka muuten on niiiin hyvä paikka 💖). 

Listassani oli 14 teosta, joista osa oli sijoitettu Riihimäen kirjaston varastoon. Niinhän siinä sitten kävi, että kirjakasseihin eksyi mukaan myös useampi kirja listan ulkopuolelta enkä lopulta edes päässyt sinne varastoon asti. Eli toinen kierros edessä, kunhan olen ehtinyt tutustua näihin kirjoihin. 

Loppupäivän sitten käytin selailemalla kirjoja ja priorisoimalla niiden sisältöjä — mitä luen ja missä järjestyksessä + mitkä vaativat enemmän perehtymistä. Lisäksi selailin nopeasti läpi ekat kirjat, jotka oikeastaan olivat muutaman kymmenen sivun vihkosia.

Tiistaina oli eka päivä, jonka pystyin käyttämään kokonaan taustatyöhön. Käytännössä luin puoli päivää ja toisen puolikkaan aloitin kirjoittamista. Illalla kävin vielä lenkillä ja pohdiskelin ekan luvun tapahtumien ajoitusta. Tarina sijoittuu tuolloin vuosiin 1917–1918 ja noina vuosina tapahtui aika paljon asioita, jotka heijastuvat kirjan henkilöiden elämään. 

Illalla varasin vielä early bird -liput Helsingin kirjamessuille. Virtuaalitapahtuma kuulostaa oikein hyvältä enkä malta odottaa, että pääsen kuulemaan kaikkia mielenkiintoisia puheenvuoroja – ja mikä parasta, ei tarvitse hikoilla väkijoukkojen puristuksissa ja juosta lavalta toiselle, vaan voin kuunnella keskustelut vaikka omalta sohvalta, ruokaa laittaessani tai lenkillä tai venytellen. 😍

Keskiviikkona piti käväistä riihimäkeläisessä Työväentalomuseossa, jonka tietojeni mukaan piti olla avoinna viimeistä päivää ennen ensi kesää. Ensin olin ihan, että vitsi, mikä säkä, että tajusin asian eilen enkä myöhemmin, ja sitten että vitsi, olisko hyvä lukea kerralla kunnolla. Museo siis on auki vain sunnuntaisin eli viimeinen aukiolopäivä oli viime sunnuntaina. Vierailu jää siis ensi kevääseen. 

Onneksi mielekästä tekemistä piisaa ilman vierailujakin. Jatkoin sitten lukuhommia ja muistiinpanojen & ajatusten ylöskirjaamista. Huomaan, että mitä enemmän aiheesta luen, sitä haastavammalta siitä kirjoittaminen tuntuu. Pitää löytää oikeanlainen kieli, ajoittaa tapahtumat todellisten tapahtuminen kanssa oikein. Nyt olen tosiaan etsinyt tietoa monenlaisista 1910-luvun asioista: Miten silloin suhtauduttiin esiaviollisiin suhteisiin? Miten paljon eri yhteiskuntaluokkien välillä oli suhteita ja millaisia? Millaiset mahdollisuudet raskaana olevalla naisella ja vauvalla oli selvitä vankileiriltä? Nämä ovat esimerkkejä asioista, joista tajuaa tietävänsä liian vähän vasta silloin, kun niistä pitäisi alkaa kirjoittaa. 

Torstaina oli ihana lukupäivä. Pakenin siivouspäivää kirjastoon ja luin Tuulikki Pekkalaisen kirjaa Susinartut ja pikku immet. Sisällissodan tuntemattomat naiset. Samalla löysin vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin, kuten millaisia olivat punavankien kuulustelut, millaista ruokaa vankileireillä syötiin, kauanko vankeusaika yleisesti kesti ja millaisia rangaistuksia naiset saivat punakaartiin kuulumisesta. 

Perjantain ohjelmassa on toistaiseksi ollut paitsi bloggailua, myös lukuhommia. Eli samoilla jatketaan kuin muukin viikko. 

P.S. Olen jo nyt huomannut, että sosiaaliset suhteet jäävät näin yksinäisessä työssä minimiin. Otan siis mielelläni vastaan lounasseuraa, jotta osaan myös tulevaisuudessa käyttäytyä muiden ihmisten parissa!