Haastattelu auttaa kirjoittamaan uskottavaa tarinaa 🎙️

Miksi haastattelu on yksi parhaita tapoja kerätä tietoa? Millainen on hyvä haastateltava? Mitä pitää huomioida, kun haastatellaan ihmisiä? 

Tässä monta kysymystä, jotka voivat mietityttää aloittelevia ja ehkä myös kokeneempiakin kirjoittajia. Olen kirjoittajan urani aikana haastatellut satoja ihmisiä, joten kokemusta haastatteluista ja ihmisten kohtaamisesta sekä kasvokkain että puhelimen/läppärin välityksellä on paljon. Miksi siis itse tykkään haastatella ihmisiä ja miten varmistan, että saan haastattelusta mahdollisimman paljon irti?

Haastattelu on toimiva tapa kerätä tietoa

Sanoin edellisessä blogissani, että “haastattelu on todella hyvä tapa kerätä tietoa” ja että olen toisinaan oppinut haastattelun avulla “vajaassa tunnissa enemmän kuin puolen päivän googlailun tuloksena”. Tämä on niin totta. 

Vaikka googlailu on hyvä tapa kerätä tietoa melkein mistä vaan, tarjoaa haastattelu parhaimmillaan kaiken tarvittavan tiedon tiiviissä paketissa lähes itsestään. Haastattelu pelastaa turhan tiedon keräämiseltä ja epämääräiseltä haahuilulta aina vain uusien nettisivujen syövereissä. Asiansa tunteva haastateltava tietää, mikä on olennaista tietoa ja osaa tarvittaessa ohjata syventävän tiedon lähteille. 

Käytän haastatteluja yleisessä tiedonhankinnassa, kun haluan ymmärtää jotain asiaa paremmin. Esimerkiksi tällä hetkellä etsin tietoa naisupseereista ja naisten asepalveluksesta Suomessa 1990-luvulla. En ole itse suorittanut asepalvelusta, joten jo ihan perussanasto on välillä hakusessa. Siksi olen etsiskellyt somesta muutamaa haastateltavaa, joilta saan lisää tietoa.

Voisin toki kysellä yleisiä asioita puolisoltani – tai keneltä tahansa armeijan käyneeltä mieheltä, joita lähipiirissä on monia. Mutta heidän kokemuksensa ei ole samanlainen kuin naisten, jotka astuivat armeijan kurkkusalaattipukuihin ensimmäisten joukossa.  

Onneksi haastateltavia on löytynyt ja olen jo nyt oppinut paljon. Ilman tekemiäni haastatteluja en esimerkiksi tietäisi, että naisten on ollut vaikeaa löytää itselleen sopivan kokoisia maihareita. Naisten keskivertokokoa 38 ei välttämättä löytynyt 90-luvulla koko maasta. Tai että naisten tuvissa saattoi miesten tuvista poiketen olla kokovartalopeili. Mitä sitten naiset itse saattoivat hieman ihmetellä.

Haastattelut tarjoavatkin sellaista tietoa, jota ei googlaamalla löydy. Niissä voi kysyä aiheesta lisää ja juuri niitä asioita, jotka itseä askarruttavat. 

Haastattelujen avulla päästään käsiksi aitoihin kokemuksiin ja tuntemuksiin, todellisen elämän anekdootteihin. Ja juuri nämä ovat asioita, jotka auttavat syventämään henkilöhahmoja ja tekemään niistä uskottavia. Ja koska kirjoittajat ovat maailman pahimpia varkaita, voivat jotkut anekdootit päätyä fiktiiviseen tarinaan asti.

Lue lisää 👉🏿 Miten henkilöhahmo rakennetaan? 👩

Millainen on hyvä haastateltava? 

Ei kannata haastatella ihan ketä vain. Huono haastateltava tuplaa työn, kun ensin valmistaudut haastatteluun, teet itse haastattelun ja huomaat sitten tarvitsevasi lisää tietoa. Saatat joutua etsimään tietoa itse tai haastattelemaan vielä jotakuta muuta. 

Kaikista tärkein asia on mielestäni se, että haastateltava on halukas vastaamaan kysymyksiisi. Hän on innostunut asiastaan ja haluaa kertoa siitä avoimesti. Hän ymmärtää, miksi hänen näkemyksensä on tärkeä. Parhaimmastakaan asiantuntijasta ei ole hyötyä, jos hän sulkee suunsa tai vastailee jotain epämääräistä. 

Toinen hyvän haastateltavan ominaisuus on asiantuntijuus. Lienee sanomattakin selvää, ettei pelkkä innostus riitä, vaan haastateltavan tulee myös tietää aiheesta enemmän kuin minä. Hän voi olla asiantuntija esim. työroolinsa, kiinnostuksenkohteidensa tai kokemustensa ansiosta. 

Kolmas hyvän haastateltavan piirre on selkeys ja ymmärrettävyys. Tämä vaatii, ettei puhuja viljele liikaa sivistyssanoja ja/tai jargonia. On ikävää, jos haastattelun hyvä flow kärsii siitä, kun joutuu jatkuvasti kyselemään sanojen merkityksiä. Ja viehän se aikaa itse asialtakin. 

On myös mukavampaa haastatella ihmistä, jonka puhenopeus ei ole konekiväärin tasoa. Itse teen muistiinpanoja haastattelun aikana ja mitä nopeammin haastateltava puhuu, sitä vaikeampaa on pysyä perässä.

Aika harva ihminen osaa kiinnittää huomiota omaan puhenopeuteensa, ainakaan kaiken aikaa. Olen muutaman kerran ollut itse haastateltavana ja myönnän, että on aina lähtenyt mopo keulimaan jossain vaiheessa, kun olen innostunut asiasta. Toivottavasti olen kuitenkin onnistunut puhumaan selkeää suomea, sillä kaikista raskain haastateltava nopea puhuja, joka käyttää paljon alansa jargonia.

Viimeinen asia, mitä haluan mainita hyvän haastateltavan yhteydessä on ajankäyttö. Hyvällä haastateltavalla on aikaa vastata kysymyksiin. On aika haastavaa kerätä kaikki tarvittava tieto vartissa, jos aikaa on varattu kolme varttia. Ymmärrän kyllä, että tilanteet muuttuvat ja joskus vaan aikaa ei ole. Mutta jos olen buukkaamassa haastattelua, niin ilmoitan etukäteen, kauanko haastattelu kestää. Näin haastateltava osaa (toivottavasti) varata aikaa tarpeeksi. 

Haastatteluun tulee aina valmistautua hyvin

Jos ei ole aikaisemmin haastatellut ketään, saattaa ehkä jännittää niiden tekemistä. Onneksi haastateltavat ovat lähes aina mielissään päästessään puhumaan itselle tärkeästä asiasta. 

Kun sopiva haastateltava on löydetty esim. omista tuttavista tai verkostoiden kautta, sovitaan hänen kanssaan haastatteluajankohta ja lähetetään hänelle kalenterikutsu. Tein tämän aina myös “vanhassa normaalissa”, jolloin haastattelut tehtiin toisinaan face-to-face. Näin varmistin, että haastattelu oli merkattu molempien kalenteriin samaan aikaan samassa paikassa. (Jep, joissain asioissa olen kontrollifriikki. 🤷🏻‍♀️)

Nykyään teen haastattelut pääasiassa Hangoutsilla, joka on ilmainen eikä vaadi erillisten sovellusten lataamista koneelle. Se on helppo vaihtoehto myös haastateltaville. 

Toisinaan saatan lähettää kutsun yhteydessä jotain alustavia kysymyksiä, etenkin jos haastattelun aihe vaatii jotain faktatietoa. Näin haastateltava voi valmistautua haastatteluun etukäteen eikä puhelu kulu siinä, kun hän etsii tietoa netistä tai omista tiedostoistaan. 

Viime aikoina olen kysellyt haastateltavilta pääasiassa heidän omista kokemuksistaan eikä tämä vaadi samalla lailla valmistautumista kuin jos tehdään asiantuntijan kanssa bloggaus aiheesta 100 syytä, miksi kannattaa hankkia tämäjatämä järjestelmä. Teen tietysti silti kysymykset valmiiksi jo etukäteen. Itse puhelun aikana sitten kysyn tarvittaessa jotain tarkentavia kysymyksiä.

Hyvä valmistautuminen osoittaa haastateltavan arvostusta. En itse ainakaan haluaisi olla haastateltavana ja kokea, että haastattelija ei itsekään oikein tiedä, mitä tietoa hän minulta haluaa. 

H-hetkellä 

Itse haastatteluhetkellä käytän ainakin aluksi videoyhteyttä, jotta haastateltava näkee minut. On aina mukavampaa puhua, kun tietää, minkä näköinen ihminen toisessa päässä on.

Heti ensimmäiseksi on hyvä kiittää haastateltavaa siitä, että hän antaa aikaansa ja tietojansa. Kertaan lyhyesti, miksi haastattelu tehdään ja kerron haastateltavalle, että kirjoitan koko juttutuokion ajan muistiinpanoja. Näin juttukumppani ei hämmenny, jos reagoin hitaasti tai minun päästäni kuuluu tietokoneen naputtelua. Monet tallentavat haastattelut voidakseen palata siihen myöhemmin ja myös tästä on syytä mainita haastatteltavalle. 

Kaikki nämä käytännön asiat on syytä kertoa lyhyesti ja jättää turhat jaarittelut väliin. Haastateltava on päätähti ja hänen pitää päästä ääneen mahdollisimman nopeasti. kannattaa aloitta helpoilla kysymyksillä. Esimerkiksi kysellessäni naisten asepalveluksesta lähden liikkeelle ihan siitä, minkä ikäinen haastateltava on, ja milloin ja missä hän oli palveluksessa. 

Annan haastateltavan puhua enkä keskeytä häntä ellei ole pakko. Kysyn usein tarkentavia kysymyksiä, jos en ymmärrä jotain tai jokin asia on erityisen mielenkiintoinen. Lopuksi kannattaa vielä kysyä, haluaako haastateltava vielä kertoa jotain, tai onko jotain, mitä en ole tajunnut kysyä. Usein haastateltavat summaavat tässä vaiheessa vielä sen, mitä näkevät tärkeimmäksi. 

Kun itse haastattelu on ohi, on huomaavaista kertoa haastateltavalle aikataulusta. Nyt kirjoitusaikatauluni on väljä eikä minun tarvitse välttämättä luetuttaa tekstiä kenelläkään ennen kuin lähetän sen kustantamoon. Todennäköisesti haluan kuitenkin jonkun lukevan läpi sellaiset kohdat, joissa on mielestäni jotain epävarmaa. En halua, että lukija ärsyyntyy asiavirheistä. Tässä vaiheessa on hyvä kysäistä jo etukäteen, jos toivoo haastateltavalta kommentteja asiavirheisiin. 

Lue lisää 👉🏿 Hyvä kirja vaatii hyvän taustatyön

Riippuu tietysti tekstistä, miten paljon haastateltavalla on oikeus vaikuttaa sisältöön. Jos kyse on blogitekstistä, jossa haastateltavan nimi mainitaan, on hänellä oikeus korjata virheet. Fiktiivistä tekstiä kirjoitettaessa tilanne on tietysti toinen. 

Minulle on todella tärkeää, että kaikki haastateltavat kokevat olonsa turvallisiksi ja että he uskaltavat puhua minulle myös kipeistä tai ikävistä kokemuksista. Siksi on minun vastuullani häivyttää tekstistä liialliset yhteneväisyydet oikeisiin tarinoihin. Olisi kamalaa, jos joku jonain päivänä tunnistaisi itsensä minun tekstistäni. Toisaalta on mahdollista, että joku kuvittelee tunnistavansa itsensä henkilöstä, joka on fiktiota. Tämä on todennäköisempää, sillä ainakaan nyt työn alla olevassa käsikirjoituksessa ei ole mukana ketään oikeita henkilöitä eikä oikeastaan esikuviakaan. 

Mutta niin kuin sanoin jo aiemmin, me olemme varkaita ja kirjoitamme ylös kaikki hauskat sutkautukset, makoisat vertaukset ja erikoiset tapahtumat ympärillämme. Ja teemme niistä omanlaisemme tarinat. 

Lue lisää 👉🏿 Tiedä mistä – ja miksi – kirjoitat!